Olen tänään miettinyt, että millainen on rohkea ihminen. Olenko minä sellainen? Suurimman osan ajasta, joskus edes tai hyvin harvoin. Rohkeuksia on monelaisia. Sen voi hetkellisesti menettää, mutta sen voi myös saada takaisin. Jokaisella ihmisellä on koko ajan jokin asia, jossa hän on rohkea. Tarkastele itseäsi, mikä se on sinussa tällä hetkellä? Tai mikä se on joskus ollut ja haluaisitko sen takaisin? Tai missä asiassa haluaisit olla rohkea? Huomaatko, että rohkeus liittyy usein unelmiin.
Rohkeus on yksi neljästä kardinaalihyvyydestä. Rohkeuden lisäksi näitä ovat viisaus, oikeamielisyys ja kohtuullisuus. Kardinaalihyveet ovat äärimmäisiä hyveitä, joiden varassa riippuu koko ihmisen inhimillisyys. Myös usko, toivo ja rakkaus ovat sellaisia.
Rohkeus on uskaliaisuutta tehdä haluamiaan asioita välittämättä pelosta, kivusta tai seurauksista. Rohkeuden tuoma teko voi olla esimerkiksi jokin jännittävä teko kuten laskuvarjohyppy tai täysin erilainen teko, kuten tunteidensa ja ajatustensa ääneen sanomista ihmiselle, joka on sinulle tärkeä. Jälkimmäinen kuvaa mielestäni oikeasti sitä mitä rohkeus on, todellista sydämen rohkeutta. Se ei voi olla kuin hyväksi ihmiselle. Moraalinen rohkeus on minusta myös oikeaa rohkeutta. Se on sellaista kykyä toimia oikein välittämättä muiden ihmisten kommenteista, vastustuksesta tai vähättelystä tai häpeästä ja skandaalista.
Väärän tai pahan asian tekeminen "rohkeasti" ei ole oikeaa rohkeutta vaan todellista pelkuruutta. Rohkeus ei ole minkä tahansa asian tekemistä pelosta huolimatta, vaan oikean asian tekemistä pelosta huolimatta.
En ihaile ritareita kiiltävissä haarniskoissaan, heidän miekkojaan tai keihäitään. Tai heidän rohkeutta hyökätä vihollisen kimppuun. Ihailen haarniskattomia miehiä, jotka eivät kätkeydy suojavarustuksiin. Miehiä, jotka uskaltavat olla haavoittuvia ja paljastaa haurautensa. Rohkeus ilman voimaa on hulluutta. Rohkeus ilman rakkautta on itsekkyyttä. Rohkeus ilman nöyryyttä on väkivaltaa. Rohkeus ilman haurauttta on kovuutta. Rohkeutta on olla läsnä silloinkin kun ruumis ja sielu murtuvat. Se on oman rikkinäisyyden kohtaamista, sillä vain siten voi ymmärtää elämää. Rohkeutta on rakastaa omaa itseään ilman naamiota, joka voidaan riisua pois. Sellaisessa rohkeudessa on suuri lepo ja rauha, sillä omia kasvojaan ei kukaan voi riisua pois.
Rohkeus on yksi neljästä kardinaalihyvyydestä. Rohkeuden lisäksi näitä ovat viisaus, oikeamielisyys ja kohtuullisuus. Kardinaalihyveet ovat äärimmäisiä hyveitä, joiden varassa riippuu koko ihmisen inhimillisyys. Myös usko, toivo ja rakkaus ovat sellaisia.
Rohkeus on uskaliaisuutta tehdä haluamiaan asioita välittämättä pelosta, kivusta tai seurauksista. Rohkeuden tuoma teko voi olla esimerkiksi jokin jännittävä teko kuten laskuvarjohyppy tai täysin erilainen teko, kuten tunteidensa ja ajatustensa ääneen sanomista ihmiselle, joka on sinulle tärkeä. Jälkimmäinen kuvaa mielestäni oikeasti sitä mitä rohkeus on, todellista sydämen rohkeutta. Se ei voi olla kuin hyväksi ihmiselle. Moraalinen rohkeus on minusta myös oikeaa rohkeutta. Se on sellaista kykyä toimia oikein välittämättä muiden ihmisten kommenteista, vastustuksesta tai vähättelystä tai häpeästä ja skandaalista.
Väärän tai pahan asian tekeminen "rohkeasti" ei ole oikeaa rohkeutta vaan todellista pelkuruutta. Rohkeus ei ole minkä tahansa asian tekemistä pelosta huolimatta, vaan oikean asian tekemistä pelosta huolimatta.
En ihaile ritareita kiiltävissä haarniskoissaan, heidän miekkojaan tai keihäitään. Tai heidän rohkeutta hyökätä vihollisen kimppuun. Ihailen haarniskattomia miehiä, jotka eivät kätkeydy suojavarustuksiin. Miehiä, jotka uskaltavat olla haavoittuvia ja paljastaa haurautensa. Rohkeus ilman voimaa on hulluutta. Rohkeus ilman rakkautta on itsekkyyttä. Rohkeus ilman nöyryyttä on väkivaltaa. Rohkeus ilman haurauttta on kovuutta. Rohkeutta on olla läsnä silloinkin kun ruumis ja sielu murtuvat. Se on oman rikkinäisyyden kohtaamista, sillä vain siten voi ymmärtää elämää. Rohkeutta on rakastaa omaa itseään ilman naamiota, joka voidaan riisua pois. Sellaisessa rohkeudessa on suuri lepo ja rauha, sillä omia kasvojaan ei kukaan voi riisua pois.
Päälaelta kantapäihin, sormista silmäluomiin. Kaula ja korvanlehdet, olkapäät, hiukset, huulet.
Milloinkaan en kuule sinua paremmin kuin hitaina hiljaisina iltoina kun istumme pitkään kaksin ja kuuntelemme hiljaisuutta.
Nauttikaa ihanista kesäisistä päivistä, oli sydän iloinen tai surullinen. Surulliseenkin sydämeen saa varmasti vähän lohtua kun aamulla avaa verhot ja kesä ja auringonpaiste saa silmäsi siristämään vaikka tekisi mieli itkeä.
Milloinkaan en kuule sinua paremmin kuin hitaina hiljaisina iltoina kun istumme pitkään kaksin ja kuuntelemme hiljaisuutta.
Nauttikaa ihanista kesäisistä päivistä, oli sydän iloinen tai surullinen. Surulliseenkin sydämeen saa varmasti vähän lohtua kun aamulla avaa verhot ja kesä ja auringonpaiste saa silmäsi siristämään vaikka tekisi mieli itkeä.
Kaikista rohkeinta on minusta seurata sydäntään ja toteuttaa unelmiaan. Vaikka pikkupala kerrallaan. :) Ja olla OMA ITSENSÄ vaikka kateelliset panettelisivat! Sinä olet. <3
VastaaPoistaKiitos kaunis <3
VastaaPoistaJa niin totta, edes pieni pala kerrallaan. Pääasia, että lopussa on se mitä on itse halunnut. Minusta sinäkin olet rohkea, koska uskalsit alkaa kasvattaa uutta elämää. Koska naurat vaikka toiset tekisivät siitä vaikeaa. Ja olet (ehkä enemmän kuin minä) OMA ITSESI vaikka muut ajattelisivat mitä.