Today.

Brooklyn Bridge.

Sitoutua niin syvästi

että muuttuu pohjattomaksi

Puristaa niin lujasti

että muuttuu rajattomaksi

Rakastaa niin mielettömästi

ettei mikään enää

ole vailla merkitystä

-Tommy Tabermann -

Today. I had my black coffee and a glas of orange juice. There were raindrops in the window. I have no hurry, no other place to go. I thought about New York. I miss it so bad. Everything else that i love, i have here. Porrige had blueberries and butter. But i wasnt hungry. You might think that i miss my Coke Zero, but i dont. And i dont miss my chocolate eather. As i watch my perfect man, i realize that he has made my life the way i always wanted it to be. What can you possible do to thank you enough? Love. 

Today. Im gonna visit  a piece of New York. brooklyn Cafe in Helsinki. The second best thing you can find. I wish i have a chance to see the christmaslights in Bryant Park this year again. The feeling fills up your heart when you stand there. And you cant take it all that it has to give you. But dont worry about it. You can take more next time. I wish i have the possibility to show the magnificent city to someone new that i know now. I hope that person will love it too. 

Late morning here is early morning in New York. People starts to be busy with their morningpapers and take away-coffees. The autumn asks you to take your scarf and umbrella. But the inspiring christmaslights are only two months away. So you will survive. I wish i could step down to the steaming subway. I love its smell and just the way it is. I would like to ride to the Chambers Street. 

I could easily take an endless walk from Ground Zero to Harlem. I could have several lunch breaks in every park i walk by. Can you understand how many different people i will meet during the day. How many will help me and smile to me. Sometimes i see the sun hiding behind the tall buildings. It will rise up but later. I could make my path to West side and find my Magnolia. Then i pick up an idea about Roosevelt Island. It doesnt matter where to go. All that matters is that the city is here and i can feel it. Use its streets and breath there. 

I need to see my sister now. In Brooklyn Cafe with my foamy cappucino. I feel my time is endless and i feel free. And very important. I'll get back to you. Thank You for reading. 

Have a nice day! 

Ylämäki alamäki .

Ylämäki alamäki yhdessä kulkien.
Ylämäki alamäki Löydämme rakkauden.
Ylämäki alamäki Lupaan sulle sen.

Mua naurattaa kun mua laulattaa aina toi laulu kun treenaan mun uutta ylämäki-alamäki treeniä! En vaan voi sille mitään, että se vaan tulee joka kerta mieleen. :o)

Se on ainut juoksun verrannainen, josta myös mun polvi pitää. Koska en monien kuukausien levolla ole saanut sitä siihen kuntoon, että sillä juoksisi taas entiseen malliin. Noin tunnin verran viikossa se jaksaa ja pitäis jaksaa sellaset 4-5h. Joten ei auta. 

Pyöräilyn kaveriksi sitten keksin lähteä vetämään vetoja ylämäkeen. Tasaisella polulla yritin myös innostua samasta asiasta, mutta se ei ollut mun juttu että juokse 2min ja kävele 1min. Ei kiitos. Tylsää. Mutta tässä mäkijuoksussa on mahtavaa se, että tässä voi haastaa itsensä ja se on oiva keino nostaa sykkeet taivaisiin ja vetää itsensä äärirajoille, niin pitkälle kun jaksaa! Kun juoksussa en saa sitä peakkiä aikaa kun polvi ei anna juosta niin kovaa niin tässä vihdoin hyvä tapa siihen! :D Parhaimmilaan olen päässyt jonnekin HR191, mutta en nyt mitään enkkoja ole yrittänytkään. 

Yöllä kun välillä miettii kaikenmaailman asioita maan ja taivaan väliltä niin mulle tuli mieleen tämä jyrkkä mäki, jonka kerran tapasin pyörälenkillä. Se on juuri sopivan pitkä ja jyrkkä ainakin näin alkajaisiksi. Kun pyöräilee sinne ja takaisin ja vetää siellä treenin niin saa kulumaan sellaisen sopivan reilun tunnin. 

Muutenkin on ihanaa taas urheilla kun on siihen aikaa, kesälomalla. Sitä tulee niin iloiseksi, että saa silmät kostumaan kun huomaa, että löytää taas sen oman itsensä kun pikkuhiljaa työstressi alkaa rapisemaan pois harteilta.  Ja saa taas voimaa liikkua ja urheilla sydämensä kyllyydestä. Kun se tahto ei vain väkisin tule. Vaikka oonkin koko kesän pyöräillyt töihin ja takaisin niin olen silti kaivannut sitä vanhaa tasapainoa työn, vapaa-ajan ja urheilun kanssa. Ehdin nyt nauttia siitä vielä kesän viimeiset päivät lomalla, mutta tiedän, että kadotan sen jälleen syksyn tullen töihin mennessäni. Siitä on tullut niin surullinen paikka kun muuta ei enää ehdikään elämälleen tehdä kuin töitä. Mua harmittaa, että ennen niin mukava työpaikka on niin niin pilalla ihan vaan siksi, että töitä on liikaa. Ja nyt joku miettii, että olisi onnellinen että on töitä! Niinhän mä olenkin, mutta liika on silti aina liikaa. No nyt ä en surkuttele työasioita sillä mä olen lomalla. 

Huomenna sadan vuoden jälkeen Ruotsin laivaan, että saadaan auto mukaan. Ihana kesäloma!

Rush hour.

BKK rush hour traffic <3

Ruuhkavuosia.

Elän kamalaa ruuhkavuotta duunissa, joten en ole paljon ehtinyt postailla tarinoitani. Onneksi kolmen viikon päästä alkaa kesäloma! 

Muutenkin olen ollut vähän pc-pimennossa, koska ostin kauan haaveilemani iPadin ja what do you know... Sillä ei pysty oikein blogia sohvan nurkasta päivittämään, koska se ei lataa kuvia eikä se muutenkaan oikein toimi siinä tarkoituksessa. Harmillista. Mutta iPadi on ihana ja täydellinen erityisesti matkakumppanina. 

Aion tänä kesänä nauttia iPadistäni lentomatkoilla kesälomalle... Suunnitelmissa on tietysti vanhaa suurta rakkauttani, New Yorkia. Mutta myös Amerikan länsirannikkoa ja uskon, että San Francisco nousee uudeksi suosikikseni. Mutta eihän New Yorkia parempaa voi olla, vai voiko? ;o) Kaliforniassa ajateltiin ajella myös Los Angelesiin. 

Total relaxation.

Duunista vielä sen verran, että on se kullakin mitä tahansa niin liika on aina liikaa. Mikään työpaikka tässä maailmassa ei ole sen arvoinen, että menetät terveytesi, vapaa-aikasi, mielenterveytesi, huumorintajusi, motivaatiosia, oman itsesi. Muutoin niin kaunis maailmamme on sikäli aika surullinen paikka, että täällä vain rahalla, menestyksellä ja materialla on merkitystä. Ehkä se ei joka paikassa ole noin mustavalkoista, mutta oma työympäristöni pyörii vain ja ainoastaan noiden asioiden ympärillä oman napansa lisäksi.

Nykyaikana yhä enemmän nuoret ihmiset sairastuvat mitä kamalampiin diagnooseihin. On aivoverenvuotoa, masennusta, aknea, ylilihavuutta, diabetestä, lapsettomuutta, rytmihäiriöitä yms yms. Ja kaikki vain väsymyksen, uupumuksen ja stressin vuoksi. Eli täysin turhaan. 

Ja tässä vaiheessa erottelen täysin kylmästi ja ilman lähteitä kahteen eri ryhmään "nykyajan nuorison" ja toiseen ryhmään oman ikäpolveni sekä suurinpiirtein ikäiseni sekä vanhemmat ihmiset. Anteeksi siitä jos se jotakuta loukkaa.Tämä jälkimmäinen ryhmä on tottunut tekemään töitä teini-ikäisestä saakka ja pärjäämään aina omillaan no matter what. Kun se ryhmä ei enää jaksa kun työmäärä on satakertaistunut ja sairastuu mitä ihmeellisimpiin sairauksiin niin ollaan menossa kovaa vauhtia väärään suuntaan. Mikään työmäärä ei riitä ja siitä saatu korvaus ei enää riitä tavallisiin perheen menoihin. Niin ei se ihme ole, että tulee stressiä ja sen mukana kaiken maailman sairaudet. Sairasta ja surullista. 

Oman osansa tähän huonovointisuuteen tuo tietysti  koko ajan huonontuva ja teollistuva ravintomme. Vihdoin joku jossain myönsi, että ennenvanhaan peruselintarvikkeisiimme kuulunut vehnäjauho ei ole läheskään enää sitä samaa tavaraa kuin joskus ennen. Tai liha, maito tai jäävuorisalaatti, joka säilyy jääkaapin vihanneslokerossa vahingoittumatta viikkoja. 

Lääketeollisuus ja elintarviketeollisuus tekevät rahaa sillä, että me ihmiset sairastumme. 

Vaikka kuinka yrittäisi syödä terveellisesti ja urheilla niin silti kaikkiin asioihin ei vaan voi itse vaikuttaa. Ruoan ja veden mukana saat väistämättä elimistöösi aineita, joita et suoraan pullosta joisi jos tietäisit. Kolminkertaistuneiden työtuntimäärien välissä pitäisi hoitaa kotia ja ehtiä urheilemaan. Kun viettää vapaapäivän rippeitä lenkkipolulla niin väsymys voi iskeä vieläkin kovemmin vaikka kuinka ajattelisi, että urheilu on minulle vain hyväksi. Jos ei ole mahdollisuutta palautua työvuoroista niin on melkein täysin mahdotonta nauttia ja hyötyä ruumiillisesta liikunnasta.

Elämän perustimantti.

Eikö elämässä alunperin ollut tärkeintä aivan muut asiat? Terveys, perhe, työn ja vapaa-ajan hyvä tasapaino, harrastukset yms. Tähän voisi sanoa, että sitten kannattaa vaihtaa työpaikkaa. Mutta minä pidän kuitenkin työstäni niin paljon, että olen jo pitkään halunnut antaa sille mahdollisuuden voittaa minut takaisin puolelleen. Valitettavasti sitä ei taida tapahtua, joten saattaa olla aika keskittyä muihin asioihin elämässä. Ei siksi, etten jaksaisi tai haluaisi tehdä töitä vaan siksi että on aika mennä eteenpäin ja voida hyvin ja tehdä omalla elämällään jotain sellaista millä on jotain merkitystä. En minä ainakaan ole syntynyt tänne vain tekemään työtä ja kuolemaan pois kun olen siitä liian uupunut.

Dead tired.

Ja mitä siihen ensimmäiseen ryhmään tulee... En halua arvostella ketään, mutta mielestäni nykyajan nuorisolla on hieman erilainen työmoraali, elämän arvot ja käytöstavat. Tai oikeastaan nuo kaikki ovat heiltä hukassa. But hey, what do i know! Se on vaan mun aika kärkäs mielipiteeni. Eikä siitä sen enempää. 

Mä ajattelin seuraavat kahdeksan viikkoa yrittää olla stressaamatta yhtään mitään ja nauttia niistäkin vähistä kesäpäivistä mitä on jäljellä, huolehtia mun äidistä, rakastaa mun täydellistä miestä ja urheilla ja syödä hyvin, leipoa ja nauttia kuppikakkuja. Sen jälkeen mä ajattelin tehdä jotain tolkkua tähän elämään, koska mä haluan vielä vanhanakin tehdä noita samoja asioita enkä joutua lääkärivastaanottojen kautta hautaan.

This is what i have now.

And this is what i want for my future.

Ota oma elämä haltuun. Toivottavasti joku saa voimaa tästä mun valituskirjeestä. ;o)

Maailman parhaat juoksukengät!!

Asics DS trainer 17

Tässä ne nyt on! Ne maailman parhaat juoksukengät, ainakin mulle!! 

Nää kengät on suunniteltu jatkuvaan treeniin ja vaikka maratonille. Jalassa ne tuntuu kuin ei edes olisi kenkiä jalassa vaikka niissä on kuitenkin kevyt pronaatiotuki. Trainerit on kevyet ja tulevat mukana ilman, että niille pitää uhrata ajatustakaan! Mutta väkisinhän ne on mielessä koko ajan kun ne ovat niin mageet karkinväriset kengät! Silloin tällöin on pakko vilkaista Noita ihania juoksevia karkkeja jaloissaan kun niistä tulee vaan niin hyvä fiilis ja taas jaksaa juosta!! :o) 

Mun toiset juoksukengät on Nykin tuliaisia, Kinsei 4:set. Mahtavat kengät nekin, mutta ne jalassa joutuu kyllä tekemään enemmän töitä päästäkseen eteenpäin kuin noilla Trainereillä. Nyt valitettavasti tuli sellainen asetelma etten tiedä milloin pitäisin niitä, koska Trainereillä juoksu on niin unelman kevyttä. Tarkoituksena on kuitenkin juosta kenkiä vaihdellen, että joku kerta on vaan sitten vedettävä välillä Kinseitkin jalkaan. Ei nekään huonot ole, ehkä jokin erilainen maasto olisi niille edukseen!?

Olen aina ennen juossut Nikeillä ja pitkään en edes kokeillut muita kenkiä, koska en halunnut vaihtaa tallia. Halusin olla merkkiuskollinen Nikelle, mutta onneksi vihdoin uskalsin lähteä vieraisiin. Adidakseen en ole vieläkään lämmennyt... Otetaan nyt tämä Asics ensin.. ;o) Oikeastaan juoksuklinikalla minut johdateltiin vieraisiin ja kokeilin ekaa kertaa Asicsen tossua. Ei se tietenkään ole siitä merkistä kiinni, vaan siitä miltä kenkä tuntuu jo kun laitat sen jalkaan. Saatikka miltä se tuntuu treenatessa. 

Toivon suuresti, että nämä mahtavat kengät säästäisivät pienehköllä pronaatiotuella mun juoksijan polvea ja se ei enää oikuttelisi. En ehkä oikein suosittele todella tuettuja kenkiä ja olen sitä mieltä, että on hyvä vaihdella kenkää ja juosta välillä vaikka kerran viikossa paljasjalkakengillä. Ne itse aion hankkia seuraavaksi. Joku saattaa olla sitä mieltä tälläisistä jutuista, että välineurheilu on turhanpäiväistä, mutta itse ole eri mieltä. Järjellisissä mitoissa se ehkäisee loukkaantumisilta ja edistää kunnon ja terveyden kehittymistä, koska jokainen yksilö on erilainen ja näin ollen jokaiselle sopii erilaiset kengät, vaatteet yms. Sama asia pätee tuossa toisessa harrastuksessani, pyöräilyssä. Ei kukaan jaksa urheilla väkisin jos kengät ja vaatteet hiertävät, eivät hengitä eivätkä edesauta miellyttävyyden ja nautinnon tunnetta treenin aikana. Viimeisenä muttei kuitenkaan ihan vähäisenä juttuna värikkäistä ja kauniista treenivaatteista tulee hyvä mieli ja tekee mieli lähteä treenaamaan!! 

 Adidaksesta vielä sen verran, että olenhan vähän raottanut sitäkin ovea sillä ostin pitkähihaisen juoksupaidan, joka sopi Trainereiden väreihin! ;o) 

Juokseminen on ilmaista, mutta välineet ei! Se kaikki raha on kuitenkin investointi omaan itseesi, omaan hyvään oloosi ja terveyteesi! Ei tunnu pahalta ostaa karkkiväreissä kimmeltäviä treenivaatteita! Mieletön fiilis kun juoksee tai pyöräilee tuolla metsän siimeksessä värikkäissä vaatteissa tai kun repii ne hikisenä pois päältä!!

Kaikki urheilemaan, nyt on kesä!!

BE WHO YOU WANT TO BE!!

Meikkitesti

Maailman parhaaksi valittua puuteria 2012 (sekä -o9,-1o,-11)

Mineraalipuuterimeikkivoiteet ovat myös mun ihan lemppareita!

Sokerina huulipunan päälle lingonberry-rasberry swirlhuulivoidetta.

Loréal NUDE Magique BB cream (bare skin beautifier)

 BB-voide, uusi kuuluisuus meikkaajien saralla. Ainakin Loréalin versio täyttää lupaukset. Tuo meikkivoide on meinaan aika mieletön keksintö! 

Voide valuu melkein ulos purkista kun vapautat korkin. Se on valkoista ja siinä kokkareita. Ilmeisesti juuri nuo kokkareet vapauttavat sitä väriä iholle. Kaupassa testerin kanssa luulin, että se olisi jokin pilalle mennyt versio. Mutta kun levitin sitä kämmenselkääni, se alkoi kuin taikaiskusta jäljitellä oman ihoni väriä! Wau.

Värejä on tarjolla vain kahdenlaista, mutta sillä ei liene merkitystä, koska voide muuntautuu käyttäjän ihonvärin mukaan täydellisesti. Minä valitsin ystäväni suosituksesta kaikista bb-voiteista juuri tämän ja Lightin ja Mediumin väliltä valitsin jälkimmäisen kun näin kesänkin kynnyksellä ollaan. 

Voide on itseasiassa aika ihmeellinen sillä se hoitaa myös ihoa. Vihdoinkin joku on täyttänyt meidän naisten toiveen täydellisestä meikkivoiteesta, joka kaunistamalla myös hoitaa, häivyttää, peittää, heleyttää, kosteuttaa ja vielä suojaa auringolta SPF12. Se on meikkivoide, joka parantelee omaa ihoasi ja tekee siitä täydellisen sileän ja värisen. Eikös meikki ole silloin onnistunut kun sitä ei huomaa kasvoiltasi? No tässä se vihdoin toteutuu. 

Kymmeniä käyttämättömiä meikkivoidepurkkeja roskiinheittäneenä minun ei enää koskaan tarvitse käännellä purkkeja kaupassa ja miettiä väriviidakossa sitä omaa täydellistä väriä ja koostumusta. Ja yrittää pyytää myyjältä apua oikean valinnan tekoa ajatellen. Ikinä ennen ole tullut kotiin ja ollut vielä samaa mieltä ostopäätöksestäni. 

Ja eihän ihoni ole joka päivä samanlainen? Jokin aamu se on kuiva ja koppurainen ja ensin pitäisi laittaa rasvaa ja odottaa, että se kuivuu, jotta voin laittaa meikkivoiteen. Jokin aamu se on punainen ja herkkä ja edes parhainkaan meikkivoiteeni ei saa ihostani niin tasaisen väristä, että lähtisin iloisena peilin edestä asiakaspalvelutyöhöni. Voide ei ole mikään superpeittävä, joten huonon näppyläisen ihon aikoihin se ei ehkä toimi niin hyvin. Mutta nyt kesällä ainakin iloitsen tälläisestä täydellisyydestä!

BB-voide (ainakin Loréalin) on siis joka aamu sinulle se täydellinen meikkivoide ja ihonhoito jota kulloinkin tarvitset! Siinä on kevyt meikkivoide ja kosteusvoide samassa. Aika ihanaa, vai mitä? :o) Menkää kokeilemaan!

Voiteeni sävy 140.

MAKE UP FOR EVER professional HD (high definition) powder & foundation

Lisäksi testasin nämä ammattilaisen paletista löytyvät meikit, jotka kaveri vinkkasi minulle. Näitä ei ainakaan Suomesta saa kaupasta (kai) enkä ole ehtinyt vielä maailmalta etsimään. Kesälomalla Jenkeissä pitää tsekata löytyykö DuaneReaden hyllystä kun sieltä löytyy melkein kaikkea muuta! :D Täältä kotosuomesta voit siis löytää näitä ammattilaisten tukkuliikkeistä sekä jotkut kampaamot/kauneushoitolat saattavat jälleenmyydä tuotteita.

Kuten HD jo lupaakin, tuote on täyteläistä ja siinä on paljon pigmenttiä. Se peittää vanhat näppylän jäljet ja saa ihosta silti luonnollisen ja kevyen pitää kasvoillaan. Ainakin talvella kaipaan tälläistä vähän peittävämpää voidetta, joka ei silti pakkeloi kasvoja elottomiksi, valottomiksi ja tasapaksuiksi. 

Täydellisen kombinaation kasvoillesi luot, kun taputtelet voiteen kiinni puuterilla. Valkoinen väri saattaa aluksi ihmetyttää, mutta puuteria on tarkoitus laittaa tosi tosi vähän ja taputella iho tasaiseksi, puhtaaksi kauniiksi pinnaksi. Puuterilla saat aikaan posliininuke täydellisen ihon ja teet itsestäsi juhlakelpoisen! Puuteri on mieletöntä ja saattaa toimia yhtäveroisesti minkä tahansa meikkivoiteen kanssa, minä nyt kokeilin tänä parivaljakkoa saman merkin hyllystä. Nämä meikit tekevät kenestä tahansa meikkauksen semiammattilaisen ja sellaisenahan on ihanaa ja helppoa olla ihmisten ilmoilla! :o)

P.s Tämä puuteri on valittu maailman parhaaksi puuteriksi 2012!! Ja se on ollut valittuna maailman parhaaksi puuteriksi myös -o9, -1o sekä -11. :D

Artistin meikit ovat aina artistin meikkejä. Näissä huomaa kyllä eron tavalliseen kempparikamaan verrattuna!

CLINIQUE all about eyes.

CLINIQUE all about eyes.

Viimeisenä haluaisin ylistää tätä pientä pinkkiä kylppärin ja kasvojen kaunistajaa!

Silmänympärysvoidetta siis. Täydellistä voidetta. Kuten nimikin jo kertoo, its alla about eyes. Ja sitä se tekee, mitä parhaiten osaa. Hoitaa silmänympärysihoa. 

Itselläni henkilökohtaisesti oli aikanaan vasemman silmän alla pienen pieni silmänsuuntainen ryppy tai iho vain näytti siitä rypistyneeltä. Osittain varmasti siksikin, että en osannut/tajunnut käyttää mitään kosteusvoiteita nuoruusvuosina. Ehkä siksi, etten kokenut tarvitsevani niitä. Kun sitten ihostani tuli vanhenemisen kunniaksi paljon kuivempi, aloin hoitamaan myös silmänympärysihoa. Tähän saattoi johtaa myös se, että kasvohoitajani oli semisti järkyttynyt etten 26-vuotiaaksi ollut koskaan käyttänyt silmänympärysvoidetta! :O 

Nyt muutaman vuoden rasvaamisen jälkeen tuota pientä ryppyä ei enää ole vaikka olen tällä hetkellä väsyneempi kuin koskaan ennen! Käsittämätöntä, mutta ehkä se rasvaaminen on auttanut. Erityisen suuren parannuksen olen huomannut tämän pienen suloisen persikan jälkeen. Tuote on todellista arjen luksusta illalla meikkien pesun jälkeen kun se levittyy iholle kuin sametti. Se tekee herkästä silmänympärysihosta tasaisen ja sileän. Kerrankin siis yksi purkki, joka ei kaunista pelkästään kylppäriä vaan myös kasvojasi! I love it! Osta säkin ja oo kaunis! Me ollaan vain kerran nuoria! ;o)

Brooklyn Cafe @ Helsinki

Piece of perfect New York @ Helsinki. 

I had a lovely day yesterday.

Got to see this lovely lovely small and pretty cafe in our DesignDistrict Punavuori. You can feel the warmth on your happy face when you step in. New York. But still im home. Is there anything more perfect?

There are 12 different chairs and two lucky ones can sit on the window. If you are really lucky, you can place your order in english, just like in Brooklyn. You can choose almoust any coffee your heart desires and a bagel, brownie or cupcake for your longing for New York. But you need to have a little luck too when finding a free chair to sit. What would you do if there werent any? I dont know. I would stay and wait cause theres no place for Starbucks in your heart after this!

And here! Here you can find almoust perfect Red Velvet Cupcake!! God Bless America for bringing the bagels and redvelvets to us!

Two girls (sisters) who own this little sweetie, are from Brooklyn for real.  And the best thing here is, that it opens her little heart for morningpeople at o6ooAM. If i would live closer, i would defenetely start my beautiful summer mornings from there. Take a look everybody!

Mayby the most perfect Red Velvet!!

Every week they have something to say about life.

Familytree.

CreamCheeseBagel & BlackCoffee <3

Pearl Izumi

Uusia pyöräilyvaatteita. maailman ihaninta!

Tämäkin harrastus, kuten juoksukin, on sen verran välineurheilua, että jos haluaa nauttia urhelusuorituksesta joka päivä jokaisella säällä, niin on vaan vähän pakko olla kunnon vaatteet ja välineet. Muutama sata kilometriä on tullut ajettua tavallisilla housuilla, eikä enää kiitos... ;o)

Jälleen kerran mulla on sellainen harrastus, jossa ihanasta miehestäni on suuri apu enkä varmasti voisi ilman häntä tätäkään harrastaa, koska en tiennyt ennen koko pyöräilystä mummokauppapyöräilyä enempää.

Sain Fedexin kyydillä maailman ihanimmat valkoiset tyttöjen pyöräilyvaatteet ja nuo housut, ah taivaallisuutta! Niiden kanssa pyöräily on kuin istuisi ulkona nojatuolissa. Helposti menee työmatka 27km yhteen suuntaan päivässä ja takaisinkin!

Kyllä noilla pöksyillä jo kelpaa istuskella mun täydellisen kauniissa uudessa naisten satulassa!

Ihanan pehmeät vaippahousut.

Sunnuntaiajelua Friisilän kallioilla.

Ja uusi naisten satula.

Tyttöjen yksityiskohtia.

Ja uusi hieno valkoinen stonga.

Shimanon uudet pyöräilykengät, pedalit ja klossit.

Foxracingin ajohanskoja Ladyille. ;o)

Kaunista välineurheilua <3

En ole koskaan ennen pyöräillyt lukkopolkimilla ja olen jäänyt paljosta paitsi. Onneksi tässä elämässä vielä ehtii ja tulee kaikkia uusia harrastuksia kiinnostuksen kohteita vastaan. Lukkopolkimilla on vaan niin paljon helpompaa pyöräillä kun kenkä ei irtoa koko ajan pedalista. Mun aloittelijan klossit on aika löysällä kiinni polkimessa, joten saan ne helpolla napsautuksella irti niin voin minimoida kaatumiset. ;o) Vaikka kerran jo kaaduinkin, paikallani vain onneksi.

Polkemiseen saa hullua vauhtia ja voimaa lukkopolkimilla. Ne tekee koko pyöräilystä paljon turvallisemman tuntuista kun ei ole vaarana, että menee nilkka tai jalka irtoaa kovassa vauhdissa. Oon nyt pyöräillyt jonkun 700kilometriä ja onneksi kesä on vasta alussa ja ehdin pyöräillä töihin ja muualle vielä monta kertaa. Meidän kesä on niin harmillisen lyhyt, harmi, sillä se on ihmisen parasta aikaa! Silloin me kaikki ollaan iloisempia, onnellisempia ja voidaan paljon paljon paremmin. Jaksetaan harrastaa melkein mitä vain, syödään paremmin ja terveellisemmin. Ollaan enemmän ulkona ja ollaan sosiaalisempia. Koko keho voi paremmin, kasvojen iho on hehkeä ja hiukset vaalenevat auringon paahteessa. Auringon maalaamat pisamat tuovat kesän! En ymmärrä mihin talvea tarvitaan. Eikö sen luokse voisi matkustaa vaikka kerran talvessa jos niin haluaa?

Cause you´re I love

Cause you´re I love.

Restaurant Day.

Ravintolapäivä! Helsinki. Vihdoinkin pääsin osallistumaan siihen! 

Jos asuisin Stadin keskustassa niin varmasti osallistuisin itsekin. Ja leipoisin, mitäpä muutakaan kuin kuppikakkuja ja kakkutikkareita.

Tarkoituksena oli etsiä pari kuppikakkumestaa ja sehän olikin helppo homma kun joku fiksu oli tehnyt iPhonelle Apsin, jolla pystyi etsimään ravintolapäivän herkkumestoja! Ja niitähän riitti.

Cupckake Corner ja blinejä löytyi Ruttopuistosta ja Bulevardilta vielä Cupkake Factory. Iso-Roballa kävimme maistamassa Burger Queenin makoisia hamppareita. Siellä yllätti burgerien mieletön maku ja se, että Queen olikin aika isokokoinen suutariäijä, joka oli leiponut hamppareiden sämpylät omin pikku kätösin! :D

Aivan mieletöntä, että tälläisiä juttuja järjestetään, mutta kyllä kai se Evira pian tämänkin ilon lopettaa.  Tämä lauantai tarjosi varmasti jokaiselle jotakin, niin paljon erilaisia herkkuja kaikki pöydät kujillaan notkuivat. Suolaista ja makeaa. Ihana idea!

Helsinki on kesällä niin kaunis. Kuin tehty vaelteluun. Sitä minäkin joskus Kallion tyttönä harrastin.

Ruttopuiston blinipannu.

Ruttopuiston blinit sienihöystöllä.

Burger Queen.

Oikeesti paras hamppari mitä oon ikinä syönyt!!

Taivaallista!

Bulevardin Cupcake Factory.

Vanilla icing.

Kauniita, mutta ei kuulemma yltänyt minun tekemiini. ;o)

Peanut Butter icing.