Rain over Me .

Tänään voi kyllä jo mielestäni sanoa, että syksy on tullut. En keksi juurikaan mitään mukavaa sanottavaa siitä. Välillä musta tuntuu, että olen vaan syntynyt täysin väärään maahan, koska nautin sydämeni pohjasta lämpimistä kesäpäivistä, auringosta ja siitä, että voi vaan lähteä ovesta ulos miettimättä sen enempää, että mitä vaatteita tarvitsee. Kulkea 12kuukautta vuodesta släpärit jalassa. Niin mä vielä joskus teen.

Tänään sataa. Niinkuin eilenkin. Ja kuten huomenna. Päivä tuli kuitenkin pelastettua puolentoista tunnin aamulenkillä. Ihanaa vaikka mulla olikin aamulla aivan helvetin pahaa aikaa. Onneksi juoksu kulki ja mun personal trainer oli mukana. Rakastan sitä miestä. Päivällä kun keitin kotona kahvit ja istuin hetken yksikseni, mietein, että Im only as strong as the coffee in my hand. How fast i run. And the man that i have.

Joskus vaan asiat tuntuu ylivoimaiselta. Mutta se lohduttaa, että niitä ei tarvitse yksin kohdata. Elämässä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta kun haluaa tiettyjä asioita ja niitä ei saa tapahtumaan heti, niin koetellaan kärsivällisyyttä jota joskus ei vain ole. Tiedättehän sen, kaikkitännehetimullenyt-ihminen. Kyllä olen. Nuorempana ehkä vähän enemmän, mutta toisinaan vieläkin.

Unelmoin laadukkaasta tavallisesta arjesta, elämänpituisesta kumppanuudesta, terveistä lapsista ja omasta ja perheenjäsenten terveydestä. Toivon, ettei koskaan tarvitsisi miettiä, että onko rahaa ostaa ruokaa tai että voinko luottaa läheisiini. Suurin haaveeni on, että kotona olisi aina hyvä, rauhallinen ja turvallinen olo. Että osaisimme täyttää kotimme rakkaudella. Järjettömän suurella määrällä rakkautta. Haluan uskoa, että lapseni kasvavat järkeviksi ihmisiksi kun heidät kasvattaa sillä rakkaudella ja maalaisjärjellä. Suurella sydämellä ja anteeksiannolla. Toivon, että he osaavat ottaa esimerkkiä vanhemmistaan. Tiedän, etten voi suojella heitä virheiltä ja vääryyksiltä maailman. Mutta toivon, että heidän suurimmat hyveensä olisivat rakkaus ja empatia. Ja heissä olisi hieman enemmän itsekkyyttä kuin mitä minussa on.

Sadepäivä on kulunut leipoessa. Jostain syystä teki mieli leipoa sämpylöitä. On iltavuorolaisenkin sitten mukavampi tulla kotiin. Itse sain niistä vain vatsanpuruja, vaikka yritin korvata valkoisia jauhoja kaurahiutaleilla ja ruisjauhoilla. Mutta hyviä olivat! Paljon voita ja juustoa. Rakkausliitto. Sivussa syntyi Banskumuffareita. Sellaisia, jotka mahtuu paremmin mun ruokavalioon. Niitä lähtee huomenna evääksi lennolle.

Hiilaritietoiset Banskumuffarit.

Ruissämpylät juustoisella agavesydämellä.

Laitan tähän vielä kuvia mun viimeviikkoisista ruokahömpötyksistä. Mikään ei ole täydellisempää kuin kattaa pöytä nätisti ja istua yhdessä syömään hyvää kotona tehtyä ruokaa. Sen jälkeen nukahtaa päikkäreille toisen kainaloon ja kuunnellen sydämenlyöntejä ja tuntea parransänki paljasta ihoa vasten. On ollut mieletöntä oppia, että ihminen pystyy rakastamaan niin järjettömän paljon, että mikään asia ei ole enää vailla merkitystä.

Fetajuustopullia.

Kasvikset menossa alla olevaan uunimunakkaaseen.

Uunimunakas kätkee sisäänsä siis kasviksia, makkaraa ja rosvopaistia.

Seuraavan kuvan jälkkärin aineksia. Mansikkaa, persikkaa, granaattiomenaa, passionia.

Partaäijää, kaakaohalvaa ja mustikka-bansku-kaakao-jäädykettä.

Salaattia, halloumijuustoa ja sushia.

Ihana biisi vielä kaikille illanratoksi. Siinä samalla kun miettii, miten ihanaa se on kun toinen on kuin silkkii sylissä, voi miettiä kuinka paljon toista ihmistä pitää arvostaa. Koska mikään ei tee kokonaisemmaksi kuin oikea ihminen. On hullun arvokasta saada elää ihmisen kanssa, joka rakastaa ja arvostaa ja jonka kanssa ei ole asiaa josta ei pystyisi puhumaan. Jonka kanssa tavallinen arki on arvokasta ja joka iloitsee siitä, että saa olla sellainen kuin on. Ei odoteta elämältä ja parisuhteelta mitään leffoista ja sarjoista opittuja megasuperromanttisia hetkiä, vaan tavallista turvallista elämää ja hyviä ja huonoja päiviä. Koska miehet ovat aina miehiä ja naiset tulevat aina olemaan naisia. Eikä koskaan erehdyttäisi pitämään toista itsestäänselvyytenä. Kun odotukset ei ole liian korkealla niin on helpompi olla onnellinen eikä pety turhaan. Koska elämä on loppujen lopuksi nopeasti ohikulkevia hetkiä ja päiviä, työntekoa, laskujen maksamista ja arjessa selviämistä. Onhan se silti joskus loputonta naurua, onnistumisia, romanttisia hetkiä, New Yorkia, pitkiä suudelmia, kuumia aamuja,  kauniita sanoja, kohteliaisuuksia, kaipaavia tekstiviestejä ja ylpeitä katseita. Puitteet voivat kuitenkin olla sellaiset kuin itse haluaa, kaikissa hetkissä. Itse olen ainakin loputtoman onnellinen saadessani nauttia kaikista edellä mainituista asioista. Tiedän, timanttinen mieheni.

Between men and women you can have love, passion and worship. But you need to take also tears, resentment and impatience to have it all.

                                                             
     *************

As day turns to night, keep your worries out of sight. Because no matter how tough the world may seem, you still deserve the sweetest dream.